Uudet ideat vihdoin käyttöön?

Teksti: HEIKKI SAXÉN

Tämä on kirjoitus uusista ideoista ja siitä, miksi ne eivät aina leviä käyttöön kovin hyvin. Esittelen ensin kolme herättelevää esimerkkiä yleisesti ottaen siitä, miten hyvätkin ideat kohtaavat usein paljon vastustusta. Kerron näiden jälkeen vastaavasti kolmesta bioetiikan piiristä nousevasta ideasta, jotka ovat yhtä lailla lupaavia mutta jotka ovat olleet ainakin toistaiseksi varsin kivikkoisella tiellä Suomessa. Näin ollen tämä on matka putkiremonteista bioetiikkaan ja toivottavasti lopuksi kohti kirkkaampia vesiä.

Vuonna 2016 Suomen Kuvalehti kertoi läpimurrosta: kahden viikon putkiremontista kerrostalossa. Tunnetusti tuskallisen kauan kestävät putkiremontit olisikin suomalaisen yrityksen oivallusten myötä mahdollista tiivistää kahteen viikkoon. Tämä tietäisi varmasti vallankumousta rakennusalalla. Vaan miten kävikään? Kesäkuussa Suomen Kuvalehti raportoi, että kahden viikon putkiremontteja tarjonnut yritys ei ollutkaan lyönyt läpi remonteillaan. Syynä oli se, että yksinkertaisesti kahden viikon putkiremontit tuntuivat ostajista liian radikaalilta ajatukselta ja herättivät kaikenlaisia epäluuloja.

Kuitenkin perusteet kahden viikon putkiremonteille olivat ilmeiset. Esimerkiksi työskentelemällä useammassa vuorossa työ voisi valmistua nopeammin ilman merkittävää lisää kustannuksiin. Muutenkin suunnittelemalla työvaiheet saumattomammin ja varmistamalla työkalujen saatavuus oikealla hetkellä, työ voisi edetä selvästi totuttua jouhevammin. Ongelmia ei ole myöskään ilmennyt laadussa, pikemmin laatu on suunnittelun ansiosta saattanut olla jopa tavanomaista parempaa. Mutta.

Jatka lukemista ”Uudet ideat vihdoin käyttöön?”

Kohti aikuisiän adhd:n Käypä hoito -suositusta: Sosiologisia sivuhuomautuksia stimulanttilääkkeistä ja informaatioyhteiskunnan suorituspaineista

Teksti: ALEKSI HUPLI

Kirjainyhdistelmä adhd, joka tunnetusti tulee sanoista Attention Deficit/Hyperactivity Disorder, on muuttunut neuropsykiatrisesta diagnostiikkaluokituksesta kuvaamaan monien ihmisten jokapäiväistä elämää ja persoonallisuutta. Toisin sanoen joku on adhd, sen sijaan että jollain on adhd. Omassa tieteenalassani sosiologiassa adhd:tä on käytetty lähinnä esimerkkinä medikalisaation miltei pysäyttämättömästä voimasta. Tarkkaavaisuuden ja sen häiriöiden medikaalisaatiota käsitellään osaksi myös psykologian professorin Stephen Hinshawn ja terveystaloustieteen professorin Richard M. Schefflerin vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa The ADHD Explosion: myths, medication, money, and today’s push for performance (Oxford University Press 2014). Yksi kirjoittajien sosiologisesti mielenkiintoisimmista väitteistä on se, että nopeasti kasvavat adhd diagnoosi- ja lääkereseptimäärät ovat yhteydessä kasvaviin menestyspaineisiin globaalissa kilpailutaloudessa.

Jatka lukemista ”Kohti aikuisiän adhd:n Käypä hoito -suositusta: Sosiologisia sivuhuomautuksia stimulanttilääkkeistä ja informaatioyhteiskunnan suorituspaineista”