Avainsana: YK

Julkaistu

Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta näkökulmasta

Teksti: ALEKSI HUPLI

Päihdeäitien pakkohoidosta psykedeelitutkimusyhdistykseen ja päihdepolitiikka-aktivismiin. Oma matkani neurokemikaalien tutkimuksen maailmassa kymmenen vuoden aikana.

Aloitin sosiologian opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 2007 ja valitsin vuonna 2009 kandidaatintutkielmani aiheeksi raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten mahdollisen tahdonvastaisen hoidon. Tarkastelin aihetta terveyskansalaisuuden (Helén & Jauho 2003) näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli kyseisenä vuonna julkaissut aiheesta ensimmäisen valtiollisen työryhmäraportin (STM 2009), jota analysoin tarkemmin myös ensimmäisessä pro gradu -tutkielmassani (Hupli 2013a). Yhtenä päätelmänäni oli, että vaikka kyseessä on varsin moraalisesti latautunut aihe, käyttivät tahdonvastaisen hoidon mahdollistavia lakimuutoksia ajavat kansanedustajat argumenteissaan tutkimustietoa päihteiden vaikutuksista sikiöön (kuitenkin valikoidusti).

Jatka lukemista ”Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta näkökulmasta”

Julkaistu

Ihmisarvo – oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu

Teksti: RAIMO LAHTI

Lokakuun 19. päivänä 2011 vietettiin ensimmäisen kerran kansainvälistä ihmisarvon päivää Suomessa. Tämä on yksi merkkipaalu toisen maailmansodan jälkeisessä kehityksessä, jossa ihmisarvon loukkaamattomuus tunnustetaan yleismaailmalliseksi oikeus- ja moraaliperiaatteeksi.

Mutta ihmisarvo voidaan ymmärtää myös arkisemmin toiseen suhtautumisen mittapuuksi, kuten suomalainen sananlasku ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” asian ilmaisee. Tällä kansanviisaudella on nähdäkseni yhtymäkohtia uskonnollisten yhteisöjen tunnustamaan kultaiseen sääntöön, joka on Jeesuksen vuorisaarnassa muodossa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Toiselle on annettava yhtäläinen arvo sekä loukkaamattomuuden ja vapauden piiri kuin minkä toivoo itselleen. Kultainen sääntö soveltuu hyvän elämän – ihmisten keskinäisen kanssakäymisen – perustavaksi eettiseksi ja tapanormiksi, jota noudatetaan ilman rangaistuksen tai muun ulkoisen pakotteen uhkaa.

Ihmisarvolla on näin eri ulottuvuuksia. Käsitteen sisältö on myös aika- ja kulttuurisidonnainen. Kansainvälisen ihmisarvon päivän viettämisellä halutaan lisätä yleistä tietoisuutta ihmisarvon loukkaamattomuuden merkityksestä nimenomaan yleismaailmallisena periaatteena.

Jatka lukemista ”Ihmisarvo – oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu”