Bioetiikka on Sinun äänesi. Bioetiikka tuo tärkeät kysymykset kaikkien ulottuville.
Tiedonalan juuret Yhdysvalloissa
Bioetiikka on Yhdysvalloissa 1960- ja 1970-luvuilla muodostunut tieteenala, jonka tutkimuskohteina ovat lääke-, terveys- ja biotieteiden parista nousevat eettiset, moraaliset ja yhteiskunnalliset kysymykset. Myös lukuisat lääkintä- ja bio-oikeudelliset kysymykset sivuavat erittäin läheisesti bioetiikan tutkimusalaa. Nykyisin bioetiikan tieteenala on vakiintunut synnyinmaassaan Yhdysvalloissa keskeiseen ja tunnustettuun asemaan, mitä heijastavat alan lukuisat akateemiset instituutiot, koulutusohjelmat ja julkaisut.
Toisaalta bioetiikan alalla kehitetty tieto ja sovellutukset ovat vakiintuneet Yhdysvalloissa myös keskeisiin rooleihin arjen yhteiskuntarakenteessa, esimerkiksi lukuisten erilaisten bioeettisten toimikuntien muodossa. Kuvaavasti on muodostunut tavaksi, että kukin Yhdysvaltojen presidentti nimittää oman vaikutusvaltaisen bioeettisen toimikuntansa, joka linjaa tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä lääke-, terveys-, ja biotieteiden saralla. Samanlaisia toimikuntia on maassa läpi yhteiskunnan aina arjen sairaala- ja tutkimuslaboratoriotasolle saakka.
Viime vuosikymmenien varrella bioetiikan tuntemus ja sen pohjalta syntyneet käytännön sovellutukset ovat levinneet laajalti myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle, minkä myötä bioetiikka on muodostunut lähes kaikissa länsimaissa sekä EU-tasolla laajalti tunnetuksi ja arvostetuksi tieteenalaksi. Kuitenkin Suomessa bioetiikka on yhä varsin heikosti tunnettu ala, mitä heijastaa myös suomalaisen bioeettisen tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun suhteellinen niukkuus. Jotta Suomi pysyisi mukana alan globaalissa kehityksessä ja ettei ero naapurimaihin, kuten Ruotsiin, Norjaan ja Viroon, kasvaisi tulevaisuudessa entisestään, tarvitaan Suomessa bioetiikan tiedonalan ja sen käytäntöjen aktiivista soveltamista ja kehittämistä.
Päämääränä moniäänisyys ja demokraattisuus
Bioetiikan keskeinen pyrkimys on alusta alkaen kulminoitunut erityisesti kahteen seikkaan: alan aitoon poikkitieteelliseen, moniääniseen tutkimusotteeseen sekä alan tavoitteeseen demokratisoida lääke- terveys- ja biotieteiden etiikkaa siten, että näitä teemoja koskeva julkinen keskustelu olisi asiantuntijavallan sijaan luonteeltaan kansalaisille avointa, läpinäkyvää, moniarvoista ja helposti saatavilla olevaa. Jälkimmäistä tavoitetta havainnollistaa bioetiikan läheinen suhde deliberatiivisen demokratian, eli avointa demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa tutkivan ja edistävän tiedonalan, menetelmien kanssa.
Alan moniäänisyyttä puolestaan havainnollistaa se, kuinka bioetiikan piiriin lukeutuvat sekä monilta eri tieteenaloilta että myös käytännön elämän saroilta kumpuavat eettiset kipukysymykset. Esimerkkeinä tästä moniulotteisuudesta mainittakoon bioetiikan kysymysten laaja piiri, joka ulottuu geeniteknologian kehitykseen liittyvistä eettisistä pohdinnoista terveydenhuollon priorisointikysymyksiin tai vaikkapa lääkäri-potilassuhteeseen kietoutuviin monimutkaisiin sosiaalisiin ja moraalisin ulottuvuuksiin.
Tieteenalojen sekä erilaisten yhteiskunnallisten ja poliittisten ryhmittymien välisiä raja-aitoja ylittämään pyrkinyt bioetiikka onkin alalla kehitettyjen käytännön sovellutusten keinoin pyrkinyt tarjoamaan demokraattisen, oikeutetun ja voimaannuttavan kanavan kaikille eri tahoille – yhtä lailla eri ammattikuntien ja tieteenalojen edustajille kuin myös potilaille, tutkimushenkilöille ja bioeettisistä teemoista muuten kiinnostuneille kansalaisille – osallistua lääke-, terveys- ja biotieteiden eettiseen, moraaliseen ja yhteiskunnalliseen pohdintaan.
Tässä tavoitteessa bioetiikka on onnistunut varsin hyvin, mitä heijastaa esimerkiksi maailmanlaajuinen moniäänisten ja -arvoisten tutkimus- ja hoitoeettisten toimikuntien perustaminen ja vakiintuminen läpi terveydenhuollon sekä lääke-, terveys- ja biotieteellisen tutkimuskentän – tavoite, jota bioetiikka on ollut keskeisesti edistämässä.
Toisaalta on kuitenkin todettava, että bioetiikka edustaa paljon muutakin kuin ainoastaan eettisiä toimikuntia: kyse on lopulta kokonaisvaltaisesti tiedonalasta, jolla harjoitetaan tutkimusta sekä käydään keskustelua ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä, pyrkien samalla aktiiviseen vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Bioetiikan käytännön yhteiskunnallista merkitystä ilmentää hyvin myös esimerkiksi alan läheinen kytkös lääkintä- ja bio-oikeuden alaan; kuvaavasti usein lääkintä- ja bio-oikeuden ala jopa luetaan osaksi bioetiikan laajaa tieteenalaa.
Lue lisää bioetiikasta pamfletista ”Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?” Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla.
Bioetiikan olemuksesta syvemmin kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös Heikki Saxénin väitöskirjaan A Cultural Giant: An interpretation of bioethics in light of its intellectual and cultural history (Tampere University Press, 2017).