Bioetiikan instituutti perustettiin kesällä 2015 bioetiikkaan ja -oikeuteen vihkiytyneiden tutkijoiden toimesta.
Instituutin tavoitteena on kuroa Suomen välimatkaa bioetiikan alalla naapurimaihin nähden
Bioetiikan osaamisen sekä tieteellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen osalta ero Suomen naapurimaihin, kuten Ruotsiin, Norjaan ja Viroon, on kasvava. Esimerkiksi kustakin edellä luetellusta maasta löytyvät omat aktiiviset ja monialaiset bioetiikalle perustetut instituuttinsa, ja on myös oletettavaa, että jatkossa bioetiikka tulee vakiintumaan näissä maissa yhä keskeisempään rooliin. Tätä naapurimaiden esimerkkiä seuraten suomalaisen bioetiikan instituutin pyrkimus on edistää Suomessa alan kasvua sekä sen tietopohjan ja sovellusten juurtumista myös käytännön elämään.
Juuri aktiiviset ja monialaiset bioetiikan instituutit ovat yleensä toimineet – niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin – alan vakiintumisen ja tiedon leviämisen tärkeinä ensiaskeleina. Suomalaisen bioetiikan instituutin pyrkimys onkin olla edellä kuvatussa hengessä poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton, selvästi aktiivinen ja monialainen bioetiikan kohtaamispaikka sekä yhteiskunnallinen toimija seuraten Yhdysvaltojen ja monien EU-maiden, mukaan lukien Suomen naapurimaiden, esimerkkiä. Tämän tavoitteen saavuttaminen olisi oletettavasti monin tavoin hyödyllistä suomalaiselle yhteiskunnalle ja se myös auttaisi kuromaan Suomen välimatkaa bioetiikan tieteenalalla muihin länsimaihin nähden.
Kuten todettu, Suomessa bioetiikan tuntemus, koulutus ja sen käytännön sovellutusten hyödyntäminen on toistaiseksi ollut varsin niukkaa. Vaikka Suomessa harjoitetaan eri aloilla bioetiikan tutkimusta, eivät tutkijoiden välinen kommunikaatio sekä yhteistyö ole vielä löytäneet kestävää ja neutraalia kanavaa, puhumattakaan vallitsevista kommunikaation katkoksista tutkijoiden ja käytännön toimijoiden – kuten hoitajien, lääkärien ja juristien – sekä potilaiden ja kansalaisten välillä.
Ymmärrettävästi vallitseva hajanaisuus, yhdistettynä niukkaan tutkimustilanteeseen, on monin tavoin haitallista bioeettisen tutkimuksen kehittymisen kannalta. Suomessa on esimerkiksi käytännössä mahdotonta tehdä tutkimusta toimien ensisijaisesti nimenomaan ”bioetiikan” alalla; tämän sijaan bioeettinen tutkimus pitää aina asemoida muiden alojen piiriin, mikä luonnollisesti asettaa bioetiikan haitallisesti jo lähtökohtaisesti tiedollisesti alisteiseen asemaan.
Myöskään bioetiikan peruskoulutusta ei ole Suomessa vielä missään järjestetty juuri lainkaan, siinä missä esimerkiksi Yhdysvalloissa alasta kiinnostuneille tarjotaan monin paikoin maisteriohjelmia ja muita koulutuskokonaisuuksia. Edellä mainitut tekijät ovat heijastuneet yhä Suomen akateemiseen asemaan ulkomaihin nähden – eroten esimerkiksi Ruotsista, Norjasta ja Virosta, suomalaiset bioetiikan tutkijat ovat vielä varsin harvinainen näky bioetiikan tutkimusinstituutioissa ja konferensseissa maailmalla.
Päämääränä alan tuntemuksen lisääminen koko yhteiskunnan tasolla
Edellä kuvatuista ongelmista huolimatta kuitenkin kenties vielä valitettavampi seikka on bioetiikan alan ja teemojen heikko tuntemus Suomessa yliopistomaailman ulkopuolella. Tämä on erityisen huolestuttavaa siksi, että bioetiikan tiedonalalla kehitetyt käytännölliset avaukset ja keinot kimuranttien lääke-, terveys-, ja biotieteellisten yhteiskunnallisten pohdintojen ja järjestelyjen saralla ovat monissa muissa maissa mahdollistaneet käytännöllisten ratkaisujen tarjoamisen arjen keskeisiin kipukysymyksiin.
Suomalaisen bioetiikan instituutin tavoitteena on alan tutkijoiden voimin sekä yhteistyössä muiden relevanttien tahojen kanssa luoda kattavat ja poikkitieteelliset puitteet bioetiikan tieteenalan vakiintumiselle sekä alaan liittyvän tiedon ja tietoisuuden leviämiselle myös Suomessa. Tässä työssä on tarkoitus vaalia selvästi moniäänisyyttä ja -arvoisuutta; toisin sanoen instituutin on tarkoitus olla koko Suomen kattava, eri alat ja näkökulmat huomioiva yhteinen kohtaamispaikka, jonka työ ulottuu akateemisen maailman ohella keskeisesti myös käytäntöön, kuten terveydenhuollon ja lainsäädännön pariin, potilaita, tutkimushenkilöitä ja kansalaisia unohtamatta.
Instituutti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ja muutenkin lähtökohtaisesti yhteiskunnallisesti neutraali toimija, mitä myös instituutin itsenäinen asema yleishyödyllisenä yhdistyksenä havainnollistaa – toisin sanoen instituutin perustamisen päämääränä on yksinomaan vakiinnuttaa bioetiikan tieteenalaa Suomeen muiden maiden jalanjäljissä. Instituutti ei ole myöskään osa yliopistoja vaan toimii pikemmin läheisessä yhteistyössä eri yliopistojen kanssa. Lisäksi on syytä korostaa, että instituutin tarkoitus ei ole korvata Suomessa minkään jo olemassa olevan toimijan työtä tai merkitystä, vaan pikemmin rikastaa moniäänistä keskustelua ja vuorovaikutusta, tehden yhteistyötä Suomessa jo olemassa olevien rakenteiden puitteissa.
Samalla instituutin keskeinen tavoite on syventää Suomen kansainvälistä yhteistyötä bioetiikan saralla, erityisesti luoden verkostoja Suomen läheisiin naapurimaihin sekä tehden yhteistyötä bioetiikan kärkimaan Yhdysvaltojen eri tahojen kanssa. Instituutin henkilökunta onkin jo läheisesti verkostoitunut erityisesti Harvardin yliopiston Center for Bioethics -keskuksen sekä Hastings Center -tutkimusinstituutin suuntiin.
Koemme, että muiden maiden jalanjäljissä myös Suomessa on selvä tarve ja aika tuoda vahvasti demokraattinen, eettinen ja moraalinen ääni selvemmin kuuluviin lääke-, terveys- ja biotieteistä käytävässä keskustelussa ja päätöksenteossa.
Tekijöistämme voit lukea lisää täältä.