Bioetiikan instituutin ja ROSE-hankkeen yhteistyönä järjestetyistä vanhojen ihmisten hoivarobotiikan kansalaisraadeista laadittu raportti on nyt julkaistu.
Raportin voi ladata täältä (3,19 Mt).
Antoisia lukuhetkiä!
Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa
Bioetiikan instituutin ja ROSE-hankkeen yhteistyönä järjestetyistä vanhojen ihmisten hoivarobotiikan kansalaisraadeista laadittu raportti on nyt julkaistu.
Raportin voi ladata täältä (3,19 Mt).
Antoisia lukuhetkiä!
Robotiikka on käsite, johon törmää toistuvasti julkisuudessa. Se on mukana arkielämässämme jo nyt ja kasvavalla vauhdilla myös tulevaisuudessa. Robotiikka tulee kovaa vauhtia myös vanhustenhoitoon.
Oletko aihepiiristä kiinnostunut? Askarruttaako robotiikan käyttöönotto vanhustenhoidossa? Olisitko itse valmis vastaanottamaan robottien tarjoamaa hoitoa?
Bioetiikan instituutti yhdessä Tampereen yliopiston ja Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:n kanssa järjestää tammi-helmikuussa 2017 kolme kansalaisraatia (19.1, 26.1, 6.2. klo 15–18) Tampereen Tammelan Artteli-kumppanuustalossa. Osallistujilla on mahdollisuus oppia lisää hoivarobotiikasta, kertoa omia näkemyksiä aiheesta sekä kuunnella toisten mielipiteitä. Raadit ovat osa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvosto.
Etsimme osallistujia – erityisesti ikäihmisiä – kansalaisraateihin keskustelemaan robottien hyödyntämisestä vanhusten hoivassa. Minkäänlaisia ennakkotietoja aiheesta ei tarvitse olla.
Osallistujille tarjotaan kahvit.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen:
Antti Sorri
Järjestelytoimikunnan sihteeri
050 594 9476
anttisorri@hotmail.com
Teksti ja kuva: KIMMO VÄNNI
Robotiikka ja sen erilaiset käyttötavat esimerkiksi ikäihmisten hoidossa ovat herättäneet paljon keskustelua viime aikoina. Tekstissä robottitutkija Kimmo Vänni luo yleiskatsauksen erityisesti sosiaalisen robotiikan nykytilaan, erilaisiin ulottuvuuksiin ja robotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Robotin esiasteena ja ensiesiintymisenä voidaan pitää varhaista juutalaista tarinaa, jossa luotiin ihmisen avuksi savimies Golem (SJSU 2016). Tarinan mukaan Golem, jolle annettiin nimeksi Joseph, villiintyi ihmisen unohduksen vuoksi ja rupesi toimimaan omatoimisesti. Vastaavanlainen pelko on nähtävissä myös nykyään, kun keskustelemme ihmisiä avustavista roboteista. Myös kirjallisuus ja elokuvataide ovat vaikuttaneet vahvasti mielikuviimme käsitteestä robotti. Italialainen elokuvataiteen professori Gian Piero Brunetta on laatinut hyvän koosteen elokuvissa esiintyneistä roboteista aina mykkäfilmiajoista Terminaattoriin (2013). On kuitenkin syytä kyseenalaistaa, missä määrin science fiction -käsitykset robotiikasta ovat sovellettavissa robottiteknologian todellisuuteen ja tämänhetkisiin käyttömahdollisuuksiin.